Ceridwen
VH13 - 029 - 0459 | YLA2
|
Virallinen nimi Ceridwen
Syntynyt 01.12.2013 (satunnaisti ikääntyvä 9v) Säkäkorkeus 148cm Rek-nro VH13-029-0459 |
Rotu, skp Itävaltalainen Ratsuponi (50%), tamma
Väri Mustankimo Omistaja Essis VRL-13833 Kasvattaja Mariella (Marike) |
|
Palkittu lokakuun yleislaatuarvostelutilaisuudessa YLA2 palkinnolla 94 pisteellä.
|
Seri on koulutettu hppäämään 130cm Rataesteillä.
Re: 130m Ko: VaB Me: 105cm Kenttäratsastuksessa tasolla CIC2 |
* Täyttänyt 8 vuotta 1.9.2014
Yleisesti ottaen Seri on vanhempiensa tavoin kiltti, kohtelias ja muutoinkin varsin hyväluontoinen poni, joka rakastaa ihmisten miellyttämistä ja tulee toimeen kaikkien elävien olentojen kanssa. Tästä neidistä onkin melkein mahdoton keksiä minkäänlaisia huonoja puolia ja siksi tamman kanssa on miellyttävä toimia tilanteessa kuin tilanteessa. Muiden hevosten seura on Serille äärimmäisen tärkeää ja jos tamma joutuu jostain syystä viettämään enemmän kuin yhden päivän ilman lajitovereidensa seuraa, huomaa kuka tahansa että tämä neiti masentuu ja on huomattavasti tavallista apaattisempi.
Hoidettaessa Seri on äärimmäisen helppo tapaus ja vielä ei olekaan tullut vastaan yhtään sellaista hoitajaa, joka ei olisi tullut toimeen tämän neidin kanssa. Tamma käyttäytyy jokaisen hoitotoimenpiteen aikana ihan yhtä nätisti, mutta jos pitäisi nimetä yksi hoitotoimenpide josta Seri nauttii erityisesti, niin se on ehdottomasti harjaaminen. Varsinkin selän harjaus saa tamman hörisemään tyytyväisenä ja voit olla varma, että mitä kauemmin vietät aikaa harjaten tämän neidin selkää, niin sitä tyytyväisempi Seri on. Inhokkitoimenpidettä on mahdoton nimetä tämän neidin kohdalla, sillä Seri ei ole vielä kertaakaan näyttänyt sitä, ettei pitäisi jostakin hoitotoimenpiteestä ja toisaalta tämä luonteenpiirre helpottaakin tamman hoitamista suunnattomasti kun ei ikinä tarvitse pelätä miten tamma mihinkin reagoi.
Talutettaessa tämä neiti kulkee taluttajansa perässä vaikka kuuhun mukisematta, jos sinne ollaan menossa. Seri ei siis yritä missään tilanteessa pullikoida taluttajaansa vastaan ja tamma luottaakin taluttajaansa niin paljon, ettei säiky mitään vastaan tulevaa.
Lastatessa Seri käyttäytyy aivan yhtä enkelimäisesti kuin kaikissa muissakin tilanteissa ja tämä neiti ei riehunut lastatessa edes varsa-aikana, vaikka voisikin kuvitella että nuori varsa riehuisi edes tässä tilanteessa. Traileriin sisällä tamma kulkee ihan yhtä nätisti, kuin tulee sieltä uloskin ja siksipä se onkin lähes tulkoon aivan sama, kuka Serin lastaa. Kuljetuksen aikana tamma viihtyy paremmin toisen hevosen seurassa, mutta siitä huolimatta Seri osaa käyttäytyä, vaikkei seuraa olisikaan samassa trailerissa.
Ratsastettaessa Seri on erittäin herkkä avuille ja samalla myös äärimmäisen miellyttämisenhaluinen ratsu. Vaikka molemat näistä piirteistä ovat hyviä piirteitä ratsussa, niin ratsastajan tulee kumminkin olla varuillaan antamiensa apujen kanssa, sillä jos ratsastaja antaa vähänkään vääränlaiset avut, niin voit olla varma, että Seri tekee juuri niin kuin väärillä avuilla pyydetään. Jos kumminkin ratsastaja antaa oikeanlaiset avut ja osaa asiansa, niin hän voi olla varma, että tämä tamma tekee kaiken juuri niinkuin pitääkin. Vauhtiakaan ei Seriltä puutu, eli ratsastajan tulee koko ajan olla niin sanotusti askel edempänä kuin ratsu, sillä muuten apujen ajoitus menee helposti vääräksi ratsastajan osalta ja näin ollen esimerkiksi puomit tippuvat herkästi esteiltä. Vaikka Seri onkin siis periaatteessa helppo ratsastettava, niin ei sen selkään päästetä kuin täysin osaavia ratsastajia jottei tamman suoritus pääse kärsimään ratsastajan vuoksi.
Suku
|
i. Delicate Nadango Suomalainen puoliverinen (ERJ-III, YLA2) |
ii. Nigellus PB
Hannover (ERJ-I) |
|
ie. Adeline Shot
Hannover |
|
ei. Greenwich's Rashawn (KTK-II, ERJ-II, YLA1) |
|
e. Ambrosia LAC
Connemara (YLA2, ERJ-II) |
ee. Maybel |
Sukuselvitys
Isä Delicate Nadango ruunikonkimo, 165cm korkea, esteratsastuspainotteinen suomalainen puoliverinen-ori, joka on kilpaillut äärimmäisen menestyneen uran nimiinsä painotuslajissaan. Ori on myös keretty palkita sen elämän aikana esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla, sekä yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Nykyisin tällä orilla kilpaillaan kenttäratsastusjaoksen alaisissa kilpailuissa ja aika näyttää, kerääkö Delicate Nadango uudesta lajistaan yhtä paljon menestystä kuin alkuperäisestä painotuslajistaan. Jälkeläisiä orilla on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta ja ajan kanssa saa nähdä, syntyykö jälkeläisiä vielä lisää.
Isänemä Adeline Shot on ruunikonkimo, 162cm korkea hannover-tamma joka on painottunut esteratsastukseen, mutta jonka kanssa kilpaillaan satunnaisesti myös muissakin lajeissa, niinkuin esimerkiksi kouluratsastuksessa, sekä kenttäratsastuksessa. Vaikka menestystä ei ole tähän mennessä kerennyt kertymään mitenkään huimaa määrää tamman painotuslajista, niin kilpailuaikaa on vielä reilusti jäljellä ennen tamman eläkeikää, joten eiköhän Adeline Shot kerkeä vielä saavuttamaan vaikka mitä elämänsä aikana. Nego on tällä hetkellä tamman ainoa varsa, mutta jos menestystä alkaa kertymään samaan vauhtiin kuin tähänkin mennessä, niin eiköhän tälle neidille löydy kysyntää jalostukseen esteratsastuspiireissä.
Isänemänisä Armani Woods on 163cm korkea, hannover-ori joka on kilpaillut suhteellisen menestyksekkäästi orin painotuslajissa esteratsastuksessa. Koska ori on kumminkin vielä niin sanotusti raaka esteratsu, ei sitä ole vielä ainakaan viety minkäänlaisiin laatuarvosteluihin, eikä kantakirjauksiin, saapa sitten nähdä josko Armani Woods pääsisi myöhemmällä iällä ulkopuolisen arvosteltavaksi. Tälle herralle on kumminkin kerennyt kertyä tähän astisen elämänsä aikana ainakin kolme hienoa jälkeläistä, jotka kaikki ovat painottuneet esteratsastukseen isänsä tavoin. Valitettavasti sata prosenttisen tarkkaa ja varmaa tietoa jälkeläisten määrästä ei kumminkaan ole, sillä orin omistaja ei ole julkistanut kaikkia jälkeläisiä.
Isänemänemä Doom Natalié Wood on kimo, 165cm korkea hannover-tamma joka on painottunut esteratsastukseen. Mitään kovin ihmeellisiä saavutuksia tämä neiti ei ole vielä kerennyt kerätä nimiinsä, mutta koska tamma ei ole vielä edes iäkäs niin menestystä kerkeää kertymään vaikka kuinka paljon vielä. Tällä hetkellä Doom Natalié Woodilla on nimissään hieman päälle kymmenen sijoitusta esteratsastuksessa, mutta eiköhän tamman kisaura tule vielä jatkumaan pidemmän aikaa joten sijoituksia, sekä voittoja kerkeää kertymään vielä hyvä määrä. Valitettavasti tämän tamman jälkeläisten tarkasta määrästä ei ole minkäänlaista varmuutta, mutta ainakin yksi jälkeläinen tammalla on olemassa, nimittäin Negon emä. Pitääkin siis vain toivoa, että Doom Natalié Woodin omistaja paljastaa jossakin vaiheesssa jälkeläisten tarkan määrän.
Isänisä Nigellus PB on 167cm korkea, estaratsastuspainotteinen hannover-ori jonka kanssa on kilpailtu erittäin hyvä ja menestyksekäs ura orin painotuslajissa. Tämä herra on asunut koko ikänsä kasvattajallaan ja eipä mikään ihmekään, sillä näin menestyksekkäästä herrasta ei kannatakkaan luopua ihan helpolla. Toistaiseksi Nigelluksen kanssa ei olla vielä käyty minkäänlaisissa laatuarvosteluissa, eikä kantakirjauksissa mutta orin menestyksen perusteella voisin veikata että jonkinlaisia arvonimiä aiotaan kyllä metsästää vielä herran elinaikana. Negon lisäksi Nigelluksella on kaksi muutakin varsaa ja onneksemme ori onkin tarjolla jalostukseen ainoastaan rajoitetusti, jottei sen nimi pääse liikaa yleistymään puoliveristen sukutauluissa.
Isänisänemä Narsil PB on 163cm korkea, hannover-tamma, jonka painotuslajina toimii esteratsastus. Tamma onkin kerännyt nimiinsä ihan mielettömän kasan sijoutuksia omasta lajistaan ja Narsil on jopa palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla joten se jo varmaan kertoo kuinka hyvä tamma on omassa lajissaan. Tämä neito ei kuminkaan ole luonteeltaan kovinkaan helppo tapaus, joten osa on jopa ihmetellyt Narsilin jalostuskäyttöä, sillä luonne ei kaikkien mielestä ole tosiaankaan jalostukseen sopiva. Tästä huolimatta tammalla on jo kaksi jälkeläistä ja se on edelleen rajoitetusti tarjolla jalostukseen, joten eiköhän se saa vielä muutaman jälkeläisen elämänsä aikana.
Isänisänisä Anakin PB oli estratsastuspainotteinen, 165cm korkea hannover-ori joka kerkesi keräämään menestystä ihan kiitettävästi elinaikanaan. Sijoituksia ori kerkesi keräämään painotuslajissaan yhteensä viisikymmentäneljä kappaletta ja noiden lisäksi vielä kolme kappaletta cup-sijoituksia. Luonteeltaan tämä herra oli erittäin hyväkäytöksinen, vaikkakin ainoastaan tuttuja kohtaan. Vieraiden ihmisten kannittikin jättää Anakin täysin omaan arvoonsa, sillä tämä herra ei pahemmin vieraista ihmisistä välittänyt. Ori kerettiin myös palkita sen elämän aikana esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla, sekä yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Jälkeläisiä Anakinille kertyi yhteensä kolme kappaletta, joka olikin ihan hyvä määrä suvun jatkumisen kannalta.
Emä Ambrosia LAC on kimo, 144cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-tamma joka on saavuttanut erittäin paljon elämänsä aikana. Tamma on muunmuassa kerännyt hieman vajaa yhdeksänkymmentä sijoitusta painotuslajissaan, palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla ja palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla. Noiden erinomaisten sijoitusten lisäksi kun laskee Ambrosia LACin saavutukseksi myös sen lempeän ja kiltin luonteen, niin ei ole mikään ihmekään että tammalla on ollut kysyntää jälkeläismarkkinoilla. Jälkeläisiä tämä neiti on nimittäin kerennyt saamaan elämänsä aikana jo viisi kappaletta, joista kolme on ratsuponeja ja uskoisin, että ei ole ainakaan kysynnästä kiinni, syntyykö jälkeläisiä vielä lisääkin.
Emänisä Greenwich's Rashawn ruunivoikonpäistärikko, 145cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-ori joka on kerännyt mainetta suhteellisen monella eri tavalla. Tämä herra on kerännyt hieman vajaa seitsemänkymmentä sijoitusta painotuslajissaaan, kantakirjattu toisella palkinnolla, palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, palkittu yleislaatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla, sekä ansainnut näyttelyistä VIR MVA Ch arvonimen, ei siis pitäisi jäädä kenellekään epäselväksi, kuinka menestynyt ori on kyseessä. Jälkeläisiä Greenwich's Rashawn on saanut tähän mennessä viisi kappaletta ja vain aika näyttää, syntyykö niitä vielä lisääkin.
Emänisänemä Soundless Scream on hiirakko, 145cm korkea connemara-tamma joka on painottunut esteratsastukseen. Sijoituksia onkin kertynyt tälle neidille jo erittäin paljon ja voittojakin on seassa ihan kiitettävästi, eli voisikin sanoa että Soundless Screamille on valittu täysin sopiva painotuslaji. Luonteeltaan tämä tamma on utelias, reipas ja ehkä hieman ponimainenkin, eli luonnekin on neidillä lähes tulkoon täydellinen. Mitään varsinaisen mainittavaa ei Soundless Scream ole kumminkaan ikinä saavuttanut, mutta se ei ole tammaa estänyt jatkamasta sukuaan. Jälkeläisiä tämä neiti onkin siis saanut ainakin kaksi kappaletta, mutta valitettavasti varma lukumäärä ei kumminkaan ole yleisessä tiedossa.
Emänisänisä Greenwich's Raghnall on 146cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-ori jolla on kilpailtu sen elämän aikana yli viisikymmentä sijoitusta herran painotuslajissa, eli vaikka tämä herra ei varsinaisesti ole ollut ikinä kovinkaan helppoluonteinen, niin silti se on osaava tapaus. Vaikka sijoituksia löytyykin painotuslajista ihan kiitettävä määrä, niin Greenwich's Raghnallia ei ole ikinä viety minkäänlaisiin laatuarvosteluihin, eikä kantakirjauksiin ja se onkin ihmetyttänyt suhteellisen monia. Valitettavasti tarkka jälkeläisten määrä ei ole kenenkään tiedossa, mutta ainakin yksi kappale niitä on kerennyt syntymään.
Emänemä Maybel on ruunivoikonkimo, 144cm korkea connemara-tamma, josta ei valitettavasti ole kovinkaan paljon tietoa olemassa. Kilpailuissa tällä yleispainotteisella tammalla ei olla kovinkaan usein käyty, mutta siitä huolimatta tämä neiti on kerennyt sijoittua muutamissa esteratsastuskilpailuissa ihan kivasti. Maybelin kanssa on keretty käydä kokeilemassa onnea myös näyttelyissä ja niissä menestys on ollut kiitettävää sillä tamma on ollut kerran jopa luokkansa voittaja. Ennen omistajan vaihdosta Maybel kerkesi saamaan yhden jälkeläisen ja koska uusi omistaja ei jostain syystä tahtonut käyttää ratsuaan jalostukseen, jäi jälkeläisten määrä vain siihen yhteen.
Emänemänisä Bye Garran oli erittäin menestynyt, kimo, 144cm korkea connemara-ori joka kerkesi kilpailla ja menestyä sekä este-, että kouluratsastuksessa äärimmäisen hyvin. Varsinkin esteratsastuskilpailuista kerkesi kertyä sijoituksia todella paljon ja eipä ollutkaan siis mikään ihme, että tämä herra oli elämänsä aikana todella kysytty jalostukseen. Jälkeläisiä kerkesikin siis syntymään yhteensä kymmenen kappaletta, ennen kuin Bye Garran lopetettiin 29-vuoden iässä vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi.
Emänemänemä KRB Mayelle oli ruunivoikko, 144cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-tamma, joka kerkesi kerätä elämänsä aikana erittäin suuren määrän sijoituksia painotuslajissaan nimiinsä. Useiden sijoitusten lisäksi, tamma kerkesi elämänsä aikana saamaan connemarojen kantakirjaustilaisuudesta nimiinsä toisen palkinnon. KRN Mayelle kerkesi valitettavasti saamaan vain yhden jälkeläisen elämänsä aikana, vaikka sillä olisikin ollut useampi vuosi aikaa synnyttää suvunjatkajia. Onneksi tämä yksikin jälkeläinen on kumminkin riittänyt jatkamaan tamman sukua menestyksekkäästi.
Isä Delicate Nadango ruunikonkimo, 165cm korkea, esteratsastuspainotteinen suomalainen puoliverinen-ori, joka on kilpaillut äärimmäisen menestyneen uran nimiinsä painotuslajissaan. Ori on myös keretty palkita sen elämän aikana esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla, sekä yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Nykyisin tällä orilla kilpaillaan kenttäratsastusjaoksen alaisissa kilpailuissa ja aika näyttää, kerääkö Delicate Nadango uudesta lajistaan yhtä paljon menestystä kuin alkuperäisestä painotuslajistaan. Jälkeläisiä orilla on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta ja ajan kanssa saa nähdä, syntyykö jälkeläisiä vielä lisää.
Isänemä Adeline Shot on ruunikonkimo, 162cm korkea hannover-tamma joka on painottunut esteratsastukseen, mutta jonka kanssa kilpaillaan satunnaisesti myös muissakin lajeissa, niinkuin esimerkiksi kouluratsastuksessa, sekä kenttäratsastuksessa. Vaikka menestystä ei ole tähän mennessä kerennyt kertymään mitenkään huimaa määrää tamman painotuslajista, niin kilpailuaikaa on vielä reilusti jäljellä ennen tamman eläkeikää, joten eiköhän Adeline Shot kerkeä vielä saavuttamaan vaikka mitä elämänsä aikana. Nego on tällä hetkellä tamman ainoa varsa, mutta jos menestystä alkaa kertymään samaan vauhtiin kuin tähänkin mennessä, niin eiköhän tälle neidille löydy kysyntää jalostukseen esteratsastuspiireissä.
Isänemänisä Armani Woods on 163cm korkea, hannover-ori joka on kilpaillut suhteellisen menestyksekkäästi orin painotuslajissa esteratsastuksessa. Koska ori on kumminkin vielä niin sanotusti raaka esteratsu, ei sitä ole vielä ainakaan viety minkäänlaisiin laatuarvosteluihin, eikä kantakirjauksiin, saapa sitten nähdä josko Armani Woods pääsisi myöhemmällä iällä ulkopuolisen arvosteltavaksi. Tälle herralle on kumminkin kerennyt kertyä tähän astisen elämänsä aikana ainakin kolme hienoa jälkeläistä, jotka kaikki ovat painottuneet esteratsastukseen isänsä tavoin. Valitettavasti sata prosenttisen tarkkaa ja varmaa tietoa jälkeläisten määrästä ei kumminkaan ole, sillä orin omistaja ei ole julkistanut kaikkia jälkeläisiä.
Isänemänemä Doom Natalié Wood on kimo, 165cm korkea hannover-tamma joka on painottunut esteratsastukseen. Mitään kovin ihmeellisiä saavutuksia tämä neiti ei ole vielä kerennyt kerätä nimiinsä, mutta koska tamma ei ole vielä edes iäkäs niin menestystä kerkeää kertymään vaikka kuinka paljon vielä. Tällä hetkellä Doom Natalié Woodilla on nimissään hieman päälle kymmenen sijoitusta esteratsastuksessa, mutta eiköhän tamman kisaura tule vielä jatkumaan pidemmän aikaa joten sijoituksia, sekä voittoja kerkeää kertymään vielä hyvä määrä. Valitettavasti tämän tamman jälkeläisten tarkasta määrästä ei ole minkäänlaista varmuutta, mutta ainakin yksi jälkeläinen tammalla on olemassa, nimittäin Negon emä. Pitääkin siis vain toivoa, että Doom Natalié Woodin omistaja paljastaa jossakin vaiheesssa jälkeläisten tarkan määrän.
Isänisä Nigellus PB on 167cm korkea, estaratsastuspainotteinen hannover-ori jonka kanssa on kilpailtu erittäin hyvä ja menestyksekäs ura orin painotuslajissa. Tämä herra on asunut koko ikänsä kasvattajallaan ja eipä mikään ihmekään, sillä näin menestyksekkäästä herrasta ei kannatakkaan luopua ihan helpolla. Toistaiseksi Nigelluksen kanssa ei olla vielä käyty minkäänlaisissa laatuarvosteluissa, eikä kantakirjauksissa mutta orin menestyksen perusteella voisin veikata että jonkinlaisia arvonimiä aiotaan kyllä metsästää vielä herran elinaikana. Negon lisäksi Nigelluksella on kaksi muutakin varsaa ja onneksemme ori onkin tarjolla jalostukseen ainoastaan rajoitetusti, jottei sen nimi pääse liikaa yleistymään puoliveristen sukutauluissa.
Isänisänemä Narsil PB on 163cm korkea, hannover-tamma, jonka painotuslajina toimii esteratsastus. Tamma onkin kerännyt nimiinsä ihan mielettömän kasan sijoutuksia omasta lajistaan ja Narsil on jopa palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla joten se jo varmaan kertoo kuinka hyvä tamma on omassa lajissaan. Tämä neito ei kuminkaan ole luonteeltaan kovinkaan helppo tapaus, joten osa on jopa ihmetellyt Narsilin jalostuskäyttöä, sillä luonne ei kaikkien mielestä ole tosiaankaan jalostukseen sopiva. Tästä huolimatta tammalla on jo kaksi jälkeläistä ja se on edelleen rajoitetusti tarjolla jalostukseen, joten eiköhän se saa vielä muutaman jälkeläisen elämänsä aikana.
Isänisänisä Anakin PB oli estratsastuspainotteinen, 165cm korkea hannover-ori joka kerkesi keräämään menestystä ihan kiitettävästi elinaikanaan. Sijoituksia ori kerkesi keräämään painotuslajissaan yhteensä viisikymmentäneljä kappaletta ja noiden lisäksi vielä kolme kappaletta cup-sijoituksia. Luonteeltaan tämä herra oli erittäin hyväkäytöksinen, vaikkakin ainoastaan tuttuja kohtaan. Vieraiden ihmisten kannittikin jättää Anakin täysin omaan arvoonsa, sillä tämä herra ei pahemmin vieraista ihmisistä välittänyt. Ori kerettiin myös palkita sen elämän aikana esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla, sekä yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla. Jälkeläisiä Anakinille kertyi yhteensä kolme kappaletta, joka olikin ihan hyvä määrä suvun jatkumisen kannalta.
Emä Ambrosia LAC on kimo, 144cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-tamma joka on saavuttanut erittäin paljon elämänsä aikana. Tamma on muunmuassa kerännyt hieman vajaa yhdeksänkymmentä sijoitusta painotuslajissaan, palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla ja palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla. Noiden erinomaisten sijoitusten lisäksi kun laskee Ambrosia LACin saavutukseksi myös sen lempeän ja kiltin luonteen, niin ei ole mikään ihmekään että tammalla on ollut kysyntää jälkeläismarkkinoilla. Jälkeläisiä tämä neiti on nimittäin kerennyt saamaan elämänsä aikana jo viisi kappaletta, joista kolme on ratsuponeja ja uskoisin, että ei ole ainakaan kysynnästä kiinni, syntyykö jälkeläisiä vielä lisääkin.
Emänisä Greenwich's Rashawn ruunivoikonpäistärikko, 145cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-ori joka on kerännyt mainetta suhteellisen monella eri tavalla. Tämä herra on kerännyt hieman vajaa seitsemänkymmentä sijoitusta painotuslajissaaan, kantakirjattu toisella palkinnolla, palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, palkittu yleislaatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla, sekä ansainnut näyttelyistä VIR MVA Ch arvonimen, ei siis pitäisi jäädä kenellekään epäselväksi, kuinka menestynyt ori on kyseessä. Jälkeläisiä Greenwich's Rashawn on saanut tähän mennessä viisi kappaletta ja vain aika näyttää, syntyykö niitä vielä lisääkin.
Emänisänemä Soundless Scream on hiirakko, 145cm korkea connemara-tamma joka on painottunut esteratsastukseen. Sijoituksia onkin kertynyt tälle neidille jo erittäin paljon ja voittojakin on seassa ihan kiitettävästi, eli voisikin sanoa että Soundless Screamille on valittu täysin sopiva painotuslaji. Luonteeltaan tämä tamma on utelias, reipas ja ehkä hieman ponimainenkin, eli luonnekin on neidillä lähes tulkoon täydellinen. Mitään varsinaisen mainittavaa ei Soundless Scream ole kumminkaan ikinä saavuttanut, mutta se ei ole tammaa estänyt jatkamasta sukuaan. Jälkeläisiä tämä neiti onkin siis saanut ainakin kaksi kappaletta, mutta valitettavasti varma lukumäärä ei kumminkaan ole yleisessä tiedossa.
Emänisänisä Greenwich's Raghnall on 146cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-ori jolla on kilpailtu sen elämän aikana yli viisikymmentä sijoitusta herran painotuslajissa, eli vaikka tämä herra ei varsinaisesti ole ollut ikinä kovinkaan helppoluonteinen, niin silti se on osaava tapaus. Vaikka sijoituksia löytyykin painotuslajista ihan kiitettävä määrä, niin Greenwich's Raghnallia ei ole ikinä viety minkäänlaisiin laatuarvosteluihin, eikä kantakirjauksiin ja se onkin ihmetyttänyt suhteellisen monia. Valitettavasti tarkka jälkeläisten määrä ei ole kenenkään tiedossa, mutta ainakin yksi kappale niitä on kerennyt syntymään.
Emänemä Maybel on ruunivoikonkimo, 144cm korkea connemara-tamma, josta ei valitettavasti ole kovinkaan paljon tietoa olemassa. Kilpailuissa tällä yleispainotteisella tammalla ei olla kovinkaan usein käyty, mutta siitä huolimatta tämä neiti on kerennyt sijoittua muutamissa esteratsastuskilpailuissa ihan kivasti. Maybelin kanssa on keretty käydä kokeilemassa onnea myös näyttelyissä ja niissä menestys on ollut kiitettävää sillä tamma on ollut kerran jopa luokkansa voittaja. Ennen omistajan vaihdosta Maybel kerkesi saamaan yhden jälkeläisen ja koska uusi omistaja ei jostain syystä tahtonut käyttää ratsuaan jalostukseen, jäi jälkeläisten määrä vain siihen yhteen.
Emänemänisä Bye Garran oli erittäin menestynyt, kimo, 144cm korkea connemara-ori joka kerkesi kilpailla ja menestyä sekä este-, että kouluratsastuksessa äärimmäisen hyvin. Varsinkin esteratsastuskilpailuista kerkesi kertyä sijoituksia todella paljon ja eipä ollutkaan siis mikään ihme, että tämä herra oli elämänsä aikana todella kysytty jalostukseen. Jälkeläisiä kerkesikin siis syntymään yhteensä kymmenen kappaletta, ennen kuin Bye Garran lopetettiin 29-vuoden iässä vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi.
Emänemänemä KRB Mayelle oli ruunivoikko, 144cm korkea, esteratsastuspainotteinen connemara-tamma, joka kerkesi kerätä elämänsä aikana erittäin suuren määrän sijoituksia painotuslajissaan nimiinsä. Useiden sijoitusten lisäksi, tamma kerkesi elämänsä aikana saamaan connemarojen kantakirjaustilaisuudesta nimiinsä toisen palkinnon. KRN Mayelle kerkesi valitettavasti saamaan vain yhden jälkeläisen elämänsä aikana, vaikka sillä olisikin ollut useampi vuosi aikaa synnyttää suvunjatkajia. Onneksi tämä yksikin jälkeläinen on kumminkin riittänyt jatkamaan tamman sukua menestyksekkäästi.
Jälkeläiset
|
28.02.2014 syntynyt t. Pure Passion SE (i. Passionfruit Pistachio HILL!) RPL-I 14.03.2014 syntynyt t. Sahne Blackberry (i. Mulberry Todd) |
10.04.2014 syntynyt o. Sahne Totoro (i. Sandi's Elvenking) 03.05.2014 syntynyt t. Siona SE (i. Herfeiddiol Sion) 02.06.2014 syntynyt t. Charity SE (i. Kelmin Nancho) |
Kilpailut
|
ERJ Sijoitukset (56kpl) 07.01.2014 // kutsu // 130cm // 5/50 09.01.2014 // kutsu // 130cm // 5/50 10.01.2014 // kutsu // 130cm // 5/50 12.01.2014 // kutsu // 130cm // 5/50 18.01.2014 // kutsu // 120cm // 2/15 19.01.2014 // kutsu // 120cm // 4/18 29.01.2014 // kutsu // 120cm // 2/30 29.01.2014 // kutsu // 120cm // 1/30 30.01.2014 // kutsu // 120cm // 2/30 31.01.2014 // kutsu ERJ-cup // 130cm // 9/185 01.02.2014 // kutsu // 120cm // 5/30 02.02.2014 // kutsu // 130cm // 6/38 03.02.2014 // kutsu // 130cm // 3/40 03.02.2014 // kutsu // 130cm // 5/38 06.02.2014 // kutsu // 120cm // 4/30 06.02.2014 // kutsu // 130cm // 2/40 06.02.2014 // kutsu // 120cm // 2/30 06.02.2014 // kutsu // 120cm // 5/64 07.02.2014 // kutsu // 120cm // 1/30 08.02.2014 // kutsu // 120cm // 3/30 16.02.2014 // kutsu // 130cm // 2/40 16.02.2014 // kutsu // 120cm // 2/50 17.02.2014 // kutsu // 120cm // 5/50 20.02.2014 // kutsu // 120cm // 5/50 20.02.2014 // kutsu // 130cm // 6/44 23.02.2014 // kutsu // 130cm // 6/44 25.02.2014 // kutsu // 130cm // 3/30 27.02.2014 // kutsu // 130cm // 1/30 28.02.2014 // kutsu // 130cm // 4/30 01.03.2014 // kutsu // 130cm // 2/30 02.03.2014 // kutsu // 130cm // 4/30 03.03.2014 // kutsu // 130cm // 5/30 04.03.2014 // kutsu // 120cm // 1/60 05.03.2014 // kutsu // 120cm // 5/60 05.03.2014 // kutsu // 130cm // 4/57 05.03.2014 // kutsu // 130cm // 2/29 06.03.2014 // kutsu // 120cm // 4/30 07.03.2014 // kutsu // 120cm // 2/40 11.03.2014 // kutsu // 120cm // 1/30 13.03.2014 // kutsu // 120cm // 2/30 14.03.2014 // kutsu // 120cm // 4/30 15.03.2014 // kutsu // 120cm // 2/50 16.03.2014 // kutsu // 130cm // 5/39 22.03.2014 // kutsu // 120cm // 4/40 24.03.2014 // kutsu // 130cm // 3/50 25.03.2014 // kutsu // 120cm // 2/40 26.03.2014 // kutsu // 120cm // 6/40 27.03.2014 // kutsu // 120cm // 2/30 31.03.2014 // kutsu // 130cm // 2/30 31.03.2014 // kutsu // 130cm // 2/30 01.04.2014 // kutsu // 130cm // 1/30 03.04.2014 // kutsu // 130cm // 4/30 05.04.2014 // kutsu // 130cm // 5/30 16.04.2014 // kutsu // 130cm // 2/30 22.04.2014 // kutsu // 130cm // 1/30 22.04.2014 // kutsu // 130cm // 1/34 |
KERJ Sijoitukset (0kpl) |
Päiväkirja25.01.2014 Kouluvalmennus, valmentajana Venttu
Ratsukko oli jo saanut alkuverryttelyt valmiiksi, kun saavuin maneesiin. Aloitimme valmennuksen käynnissä sulkutaivutuksilla. Seri oli ensiksi jäykkä ja yritti väistää taivutusta siirtämällä takaosaansa. Takaosan siirtäminen johtui enimmäkseen siitä, että lumienkulin sisäpohje oli hieman liian takana. Huomautin asiasta ja pian Seri meni sulkutaivutuksia oikein hyvin. Otimme harjoitukseen mukaan myös laukannostoja niin, että lyhyt sivu sulkutaivutusta, pitkällä sivulla laukannosto ja 6 metrin voltti laukassa. Seri nosti laukan sulavasti ja ponin sai hyvin kontrolliin laukkojen jälkeen. Vertyessään tamma alkoi käyttää takaosaansa paremmin. Vaikeutin tehtävää niin, että sulkutaivutus tehtiin ravissa ja laukka nostettiin sulkutaivutuksen sisällä kulman kohdalla. Kulman jälkeen lumienkulin piti suoristaa poni ja tehdä edelleen se voltti. Sulkutaivutus meni ravissa vähän päin puuta, mutta lumienkulin huomattua omat virheensä alkoi tehtävä sujua jo paljon paremmin. Seri alkoi ennakoida laukannostoja. Nostoissa se yritti suoristautua, mutta lumienkuli osasi pitää sen taivutuksessa läpi noston. Ratsukon työskentelyä oli ilo seurata. Annoin ratsukon pian aloittaa loppuverryttelyt.
27.01.2014 Estevalmennus, valmentajana Venttu
Aloitimme valmennuksen kavalettien kanssa testaten, miten ratsukon yhteistyö sujuu esteillä. Seri kuunteli kaikkia apuja, joten lumienkulin täytyi olla tarkkana apujen käytön suhteen. Kavaletit ylittyivät kevyesti ja siirryimme pieneen okseriin. Ratsukko lähestyi hyvää vauhtia, mutta lumienkulin pienen virheen takia Seri myöhästyi hieman hypyssä ja puomit kolisivat maahan. Ratsukko yritti uudestaan. Tällä kertaa lumienkuli yritti istua mahdollisimman hiljaa. Seri hyppäsi ja puomit pysyväit ylhäällä. Este hypättiin vielä toiseen suuntaan. Tein pkseri - pysty - okseri sarjan, jonka ratsukon oli seuraavaksi määrä tulla. Se ylittyi kauniisti enkä löytänyt suorituksesta mitään moitittavaa. Sarjaa uusittiin muutamaan otteeseen, mutta esteet pysyivät ylhäällä ja suoritus oli siisti. Rakensin valmennuksen lopuksi lyhyen radanpätkän. Sarja - okseri - pysty - sianselkä - sarja. Ratsukko aloitti sarjasta. Lähestyminen tuli hyvin ja hypyt olivat moitteettomia. Okserissa hyppy lähti vähän liian läheltä, mutta Seri pelasti hyvin tilanteen. Sianselkäkään ei tuottanut mitään ongelmia. Seri kuunteli kaikkia lumienkulin apuja ja kaarteet olivat siistejä eikä yhtään liian pitkiä. Viimeinen sarja tuotti ongelmia ja yksi puomi miltein tippui, mutta ihme kyllä se pysyi ylhäällä vaikkakin Serin jalat siihen kovaa kolahtivat. Olin tyytyväinen ratsukkoon ja annoin luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
30.01.2014
Talven märkä ja pimeä olivat saaneet väistyä, kun maahan oli eilen satanut vakoinen lumipeite. Lumi ei kestäisi montaakaan päivää, sillä kyseessä oli vain ohimenevä kylmä ilmarintama. Seri kuitenkin vaikutti nauttivan viileämmistä keleistä ja raikkaasta pakkasilmasta. Nojasin selkäni tarhan porttiin ja katselin tamman menoa tarhassa. Kun olin päästänyt sen tarhaan oli neiti ensin painatellut menemään villiä pierupukkilaukkaa. Tämän jälkeen se oli innostunut nuuhkimaan tätä valkoista kylmää ja vetänyt hyvät satsit lunta sieraimiinsa. Pärskivä ja virkeä tamma ravasi nyt edes takaisin tarhassa, selvästi mielissään. Naurahdin tamman innokkuudelle, mikä kiinnittikin sen huomion takaisin minuun. Seri siirtyi käyntiin ja käveli reippain askelin luokseni portille. Tervehdin tammaa ja ojensi käteni rapsuttamaan sen otsaa. Tamma hamusi taskujani ja kiellon päälle hellyin kuitenkin kaivamaan sille pari hevosnamia. Seri mutusteli nämä tyytyväisenä, ja todettuaan että lisää ei heruisi, lähti se jatkamaan riehumistaan. Poistuin vähin äänin tarhasta ja lukitsin portin, jonka jälkeen laitoin vielä sähköt takaisin aitoihin. Koskaan ei tietäisi mitä lumihullu hevonen keksisi.
01.02.2014
Lämpötila oli palautunut normaaliksi talvisääksi, eli nyt oltiin taas plussan puolella ja lumet olivat jo menneen talven lumia. Maisema oli mielestäni hieman ankea, mutta ilma oli silti raikas pakkasviikon jäljiltä. Parkkeerasin autoni ja suuntasin askeleeni tallia kohti. Tänään olisi määrä juoksuttaa muutamaa ponia maneesissa ja olin päättänyt aloittaa Seristä. Talutin vierailustani ilahtuneen tamman maneesiin ja puin siellä sille juoksutusvaljaat. Pienen narusotkun jälkeen sain kiinnitettyä liinat oikeisiin kohtiin ja koottia narunipun käsiini. Ensin annoin Serin kävellä hetken vasempaan kierrokseen, kun hain oikeaa tuntumaa liinojen kanssa. Kohta tamma sai jo kehotuksen nostaa ravin, jonka se aloitti pienten ilopukkien saattelemana. Tamman ravi oli ensin kiirehtivää ja lyhyttä, mutta työstettyämme ravia molempiin kierroksiin rupesi tamma rentoutumaan. Ravi muuttui laajemmaksi ja yläosa nousi, takapää tuli paremmin alle. Puolen tunnin kuluttua tamma oli jo nätissä nipussa. Siirryimme laukkaamaan. Tamma oli jo hyvin lämmennyt ja tuntuma oli oikea, laukka oli melkein alusta asti hallittua ja pyörivää. Hymyilin kun katselin pienen tamman kaunista ja keinuvaa laukkaa, mieleeni tuli lapsuuteni keinuhevonen. Jäähdyttelimme vartin verran, ennen kuin otimme loppukäynnit. Päätin että pesisin tamman kun tulisimme takaisin tallille. Irrotin liinat ja heitin narunipun sivuun, kun lähdin Serin kanssa askeltamaan takaisin tallille päin.
13.02.2014 Estevalmennus, valmentajana Veera R.
Tänään valmensin Seriä ja tämän omistajaa esteratsastuksessa. Ratsukko saapui maneesiin minun jo rakentaessa muutamaa verryttelyestettä. Ratsukko sai lämmitellä itsenäisesti ja seurasin heidän menoaan verryyttelyn ajan. Pyysin ratsukkoa käymään verryttelyssä kaikki askellajit läpi ja hyppäävän muutaman kerran rakentamani ristikon. Katselin ratsukon menoa ja huomasin Serin kuuntelevan ratsastajan apuja oikein hienosti. Aloitimme itse valmennuksen verryttelyjen jälkeen pienellä radalla, jossa oli jyrkät kaarteet. Tässä piti siis olla ratsastajan, että hevosen tarkkana. Ratsukko suoritti radan puhtaasti ekalla kerralla, mutta toisella kerralla ratsastajan keskittyminen herpaantui ja tamma kiersi yhden esteen. Otimme radan siis vielä kerran ja tällä kertaa rata meni taas mainiosti. Muutin rataa vielä hieman ja pyysin ratsukkoa tulemaan nyt n. 120cm korkeiksi nousseet esteet uudelleen, tällä kertaa hieman loivemmilla kaarteilla. Ratsukko suoritti radan jälleen oikein hienosti ja lopetimme valmennuksen tähän ja autoin tammalle loimen niskaan. Ratsukko kävi kävelemässä loppukäynnit maastossa.
22.03.2014 Haikeus iskee.
Mihin tämä aika oikein menee, sillä nyt jo Sahne Studin ensimäinen kotiin jäänyt kasvatti sai sijoituksensa täyteen ja näin ollen neiti alkaa siis olla laatuarvosteluvalmis. Tai no, ei nyt sentään ihan valmis vielä sillä tammalta puuttuu vielä jälkeläisnäyttö kokonaan ja valmentautumassakin pitäisi varmaan käydä hieman useammin, mutta mikäs kiire meillä on. Nyt täytyykin miettiä tarkkaan, että jätämmekö Seristäkin yhden vauvan kasvamaan kotiin vai lähteekö kaikki tamman jälkeläiset maailmalle kasvamaan... Nyt tamma on kumminkin ansainnut lepopäivän, sekä muutamia ylimääräisiä herkkuja tämän saavutuksen ansiosta ja treenaamista jatkammekin sitten huomenna uudella tarmolla. Pitää varmaan alkaa treenaamaan muitakin lajeja, sillä tarkoituksena olisi kokeilla niitäkin Serin kanssa, josko menestys olisi muissakin lajeissa yhtä hyvää...
29.06.2014 Estevalmennus, valmentajana Scarlett L.
Valmennus pystyttiin aloittamaan kunnolla heti kun saavuin kentälle, sillä ratsukko oli suorittanut sopivasti itsenäisen alkuverryttelyn. Vaikka uskoin että lämmittely oltiin tehty huolellisesti, niin silti valmennuksen alussa pyysin ratsastajaa ratsastamaan hevosta paremmin avuille, ettei se kulkisi pitkänä ja tasapainottomana. Eteenpäin pyrkimys oli alussakin jo hyvä ja pian päästin ratsukon tulemaan ensimmäiselle 60cm esteelle, jolloin näkisin enemmän ponin hyppytyyliä. Pyysin pidättämään Serin menoa paljon ennen estettä, mutta sitten päästämään ajoissa se laukkaamaan vähän kovempaa, jotta hypyn suoritus ei kärsisi puolipidätteiden vaikutuksesta. Mustankimo hyppäsi näin todella hienosti nämä matalammat pystyt.
130cm kohdalla yksittäinen este muuttui kolmen esteen linjaksi, joka sisälsi viimeisenä myös okserin. Linja oli aika helppo, sillä se oli suora, joten ainoastaan estekorkeus ja tempo esteiden välissä pitäisi saada sopivaksi. Alkuun puomit meinasivat tippua, sillä ensimmäisen esteen jälkeen tempo muuttui ja väliin tuli ylimääräisiä tai liian vähän askeleita. Tämän asian korjattua myös hypyt olivat ilmavia ja hevonen hyvin hallittavissa. Serin kanssa pääsisi vielä pitkälle, kunhan tosiaan varmistaa että se kulkee tasaista haluttua vauhtia koko ajan ja että ei vedä ohjista liian pitkään ennen estettä, jolloin hyppysuoritus kärsii.
20.07.2014 Estevalmennus, valmentajana Linnea L.
Kolmas valmennettavani Sahne Studissa oli 5-vuotias ratsuponi tamma. Lumienkuli sai suorittaa poninsa kanssa alkuverryttelyt täysin itsenäisesti, sillä aikaa kun kasasin viittä estettä pitkälle sivulle. Tänään nimittäin ajattelin jarruttaa kuulemma vauhdikkaan Serin menoa jumppasarjan avulla. Hypättävänä olisi ensin neljän esteen sarja, jossa ei tosiaan voinut mennä kovaa. Esteiden korkeus vaihteli vuorotellen, joten tamma saisi olla tarkkana jalkojensa kanssa. Matalampien esteiden jälkeen olisi sitten yksi hieman korkeampi okseri, joten pitää kuitenkin olla sen verran tarkka että vauhtia löytyy tarpeeksi.
Aluksi Seri kompuroi hieman neljän sarjan kohdalla, mutta kun ratsastajakin älysi minkä suuruinen vauhdin pitäisi olla, niin myös poni uskoi sen ja matalammat esteet sujuivat moitteetta ja tasaisesti, ilman puomien kolahduksia. Isompi este sitten tuotti vaikeuksia niin alussa kuin lopussa. Seri ei luottanut täysin siihen että pystyisi yllättäen tulevan esteen hyppäämään, mutta ylitti sen silti, vaikka epäröiden, niin joka kerta. Niinpä loppu valmennuksen päätin keskittyä pääosin tähän viimeiseen esteeseen. Neuvoin kannustamaan Seriä heti eteen kun hypättiin viimeistä pientä estettä. Jalan piti pysyä lähellä ja käsituntuman pehmeänä. Ohjista ei saanut jäädä vetämään, eikä niitä saanut päästää liian löysiksi, jotta ratsastaja pääsisi mahdollisimman paljon tukemaan ponin menoa. Näin Serin hypyistä tuli rohkeampia ja näytti siltä että poni alkoi vain innostumaan tehtävästä koko ajan enemmän kun kaikki esteet onnistuivat upeasti.
02.08.2014 Estevalmennus, valmentajana Hanskuh
Lumienkuli verryytteli Seriä jo valmiiksi, kun kysäisin, oliko toiveita. Ratsastaja ravisti päätään ja jatkoi keskittyneesti. Kannoin kolme estetolppa paria kentälle. Tein metrin linjan, jonka jälkeen oli suuntaavaihtava este. Ohjeistin hieman järjestystä ja olennaisia asioita; "Kun ensin tulet linjan, muista kokoajan pitää vauhti yllä. Muista myös luoda poniin uskoa joka askeleella; pidä jalat kiinni, älä päästä ohjia löystymään tunnottomiksi. Suuntaa vaihtava este on sitten linjan jälkeen. Silloinkin pidät jalat kiinni tukena, ohjaakaan ei ole hyvä löysäillä". Lumienkuli ratsasti laukassa ensimmäiselle esteelle. Askeleet eivät sopineet aivan tiehen, joten hypystä tuli todella iso. Seuraava linjan este onnistui kumminkin hyvin. Suuntaavaihtavalle esteelle vauhti oli täydellinen, mutta poni epäröi, joten yksi puomi tipahti maahan. "Okei, tulkaa uudestaan!". Lumienkuli vaihtoi suunnan ja nosti laukan. Seri rikkoi laukan hetkeksi, vaikka nostikin helposti uuden laukan. Tällä kertaa linja sujui todella hyvin, ponista näki, että se nautti. Ratsastaja oli myös innoissaan. Seri ei epäröinyt ollenkaan, joten viimeinenkin hyppy oli erinomainen. Ratsukko tuli sarjan vielä kaksi kertaa. "Loistavaa! Voit tehdä vielä itsenäisen loppuverryyttelyn".
10.08.2014 Estevalmennnus, valmentajana Hanskuh
Ratsukko oli alkuverryytellyt kootessani pientä rataa, jonka korkeutena oli metri. "Voisit nyt tulla radan, muista pysyä hypyissä mukana ja pitää vauhtia yllä". Seri lähestyi esteitä nätisti ja hyppäsi kivasti. Ratsukko piti tahdin yllä, joten yksikään puomi ei tippunut matkalle. Ratsukko sai tulla radan uudestaan. Tällä kertaa vauhti rikkoutui, jonka seurauksena oli iso hyppy ja puomin tiputus. Ratsukon tullesa uudestaan hyppy onnistui hyvin, koko rata sujui kohtalaisen hyvin. Korotin esteitä 130cm kokoisiksi. Poistin radalta myös kaksi estettä, että ponitamma jaksaisi hypätä. Tempo säilyi ja rata onnistui mallikelpoisesti. Seri ei epäröinyt milläkään esteellä. Ratsukon tullessa uudestan, rata onnistui jälleen hyvin. Se alotti itsenäisen verryyttelyn.
28.08.2014 Estevalmennus, valmentajana Nopa
Kaunis mustankimo tamma laukkaili pitkin, mutta rennoin askelin kenttää ympäri ratsastajan myötäilen laukan tahtiin. Aijoimme kokeilla erilaisia erikoisesteitä. Ensimmäinen este oli 60cm korkea muuri joka tultaisiin laukassa. Seri hyppäsi sen hieman liian korkealta, mutta kuitenkin hyppäsi mallikkaasti. Sitten kokeilimme sianselkää jonka kaksi matalempaa puomia olivat 50cm ja korkein 85cm korkea. Tamma ei ensiksi oikein hahmottanut estettä joten Seri kielsi. Mutta seuraava yritys tuotti tulosta. Sitten päätimme ottaa lopuksi hieman korkeus hyppyä. Aluksi oli ihan 100cm pysty. Seri pääsi sen ihan leikiten. Sitten otettiinkin 130cm pysty. Tälle esteelle tamma joutui jo ihan kunnolla ponnistamaan. Kokeilimme viellä 135cm jonka tamma viellä juuri ja juuri pääsi, mutta ponin jalka hipaisi puomia muttei puomi tippunut. Loppu verkka oli jälleen itsenäinen.
Tämä on virtuaalihevonen.
Kaikki materiaali (c) Veera tai *lumienkuli*, jollei toisin mainittu. Kuvat Ransu ja lampolan ratsutila !yksinoikeudla!
Ratsukko oli jo saanut alkuverryttelyt valmiiksi, kun saavuin maneesiin. Aloitimme valmennuksen käynnissä sulkutaivutuksilla. Seri oli ensiksi jäykkä ja yritti väistää taivutusta siirtämällä takaosaansa. Takaosan siirtäminen johtui enimmäkseen siitä, että lumienkulin sisäpohje oli hieman liian takana. Huomautin asiasta ja pian Seri meni sulkutaivutuksia oikein hyvin. Otimme harjoitukseen mukaan myös laukannostoja niin, että lyhyt sivu sulkutaivutusta, pitkällä sivulla laukannosto ja 6 metrin voltti laukassa. Seri nosti laukan sulavasti ja ponin sai hyvin kontrolliin laukkojen jälkeen. Vertyessään tamma alkoi käyttää takaosaansa paremmin. Vaikeutin tehtävää niin, että sulkutaivutus tehtiin ravissa ja laukka nostettiin sulkutaivutuksen sisällä kulman kohdalla. Kulman jälkeen lumienkulin piti suoristaa poni ja tehdä edelleen se voltti. Sulkutaivutus meni ravissa vähän päin puuta, mutta lumienkulin huomattua omat virheensä alkoi tehtävä sujua jo paljon paremmin. Seri alkoi ennakoida laukannostoja. Nostoissa se yritti suoristautua, mutta lumienkuli osasi pitää sen taivutuksessa läpi noston. Ratsukon työskentelyä oli ilo seurata. Annoin ratsukon pian aloittaa loppuverryttelyt.
27.01.2014 Estevalmennus, valmentajana Venttu
Aloitimme valmennuksen kavalettien kanssa testaten, miten ratsukon yhteistyö sujuu esteillä. Seri kuunteli kaikkia apuja, joten lumienkulin täytyi olla tarkkana apujen käytön suhteen. Kavaletit ylittyivät kevyesti ja siirryimme pieneen okseriin. Ratsukko lähestyi hyvää vauhtia, mutta lumienkulin pienen virheen takia Seri myöhästyi hieman hypyssä ja puomit kolisivat maahan. Ratsukko yritti uudestaan. Tällä kertaa lumienkuli yritti istua mahdollisimman hiljaa. Seri hyppäsi ja puomit pysyväit ylhäällä. Este hypättiin vielä toiseen suuntaan. Tein pkseri - pysty - okseri sarjan, jonka ratsukon oli seuraavaksi määrä tulla. Se ylittyi kauniisti enkä löytänyt suorituksesta mitään moitittavaa. Sarjaa uusittiin muutamaan otteeseen, mutta esteet pysyivät ylhäällä ja suoritus oli siisti. Rakensin valmennuksen lopuksi lyhyen radanpätkän. Sarja - okseri - pysty - sianselkä - sarja. Ratsukko aloitti sarjasta. Lähestyminen tuli hyvin ja hypyt olivat moitteettomia. Okserissa hyppy lähti vähän liian läheltä, mutta Seri pelasti hyvin tilanteen. Sianselkäkään ei tuottanut mitään ongelmia. Seri kuunteli kaikkia lumienkulin apuja ja kaarteet olivat siistejä eikä yhtään liian pitkiä. Viimeinen sarja tuotti ongelmia ja yksi puomi miltein tippui, mutta ihme kyllä se pysyi ylhäällä vaikkakin Serin jalat siihen kovaa kolahtivat. Olin tyytyväinen ratsukkoon ja annoin luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.
30.01.2014
Talven märkä ja pimeä olivat saaneet väistyä, kun maahan oli eilen satanut vakoinen lumipeite. Lumi ei kestäisi montaakaan päivää, sillä kyseessä oli vain ohimenevä kylmä ilmarintama. Seri kuitenkin vaikutti nauttivan viileämmistä keleistä ja raikkaasta pakkasilmasta. Nojasin selkäni tarhan porttiin ja katselin tamman menoa tarhassa. Kun olin päästänyt sen tarhaan oli neiti ensin painatellut menemään villiä pierupukkilaukkaa. Tämän jälkeen se oli innostunut nuuhkimaan tätä valkoista kylmää ja vetänyt hyvät satsit lunta sieraimiinsa. Pärskivä ja virkeä tamma ravasi nyt edes takaisin tarhassa, selvästi mielissään. Naurahdin tamman innokkuudelle, mikä kiinnittikin sen huomion takaisin minuun. Seri siirtyi käyntiin ja käveli reippain askelin luokseni portille. Tervehdin tammaa ja ojensi käteni rapsuttamaan sen otsaa. Tamma hamusi taskujani ja kiellon päälle hellyin kuitenkin kaivamaan sille pari hevosnamia. Seri mutusteli nämä tyytyväisenä, ja todettuaan että lisää ei heruisi, lähti se jatkamaan riehumistaan. Poistuin vähin äänin tarhasta ja lukitsin portin, jonka jälkeen laitoin vielä sähköt takaisin aitoihin. Koskaan ei tietäisi mitä lumihullu hevonen keksisi.
01.02.2014
Lämpötila oli palautunut normaaliksi talvisääksi, eli nyt oltiin taas plussan puolella ja lumet olivat jo menneen talven lumia. Maisema oli mielestäni hieman ankea, mutta ilma oli silti raikas pakkasviikon jäljiltä. Parkkeerasin autoni ja suuntasin askeleeni tallia kohti. Tänään olisi määrä juoksuttaa muutamaa ponia maneesissa ja olin päättänyt aloittaa Seristä. Talutin vierailustani ilahtuneen tamman maneesiin ja puin siellä sille juoksutusvaljaat. Pienen narusotkun jälkeen sain kiinnitettyä liinat oikeisiin kohtiin ja koottia narunipun käsiini. Ensin annoin Serin kävellä hetken vasempaan kierrokseen, kun hain oikeaa tuntumaa liinojen kanssa. Kohta tamma sai jo kehotuksen nostaa ravin, jonka se aloitti pienten ilopukkien saattelemana. Tamman ravi oli ensin kiirehtivää ja lyhyttä, mutta työstettyämme ravia molempiin kierroksiin rupesi tamma rentoutumaan. Ravi muuttui laajemmaksi ja yläosa nousi, takapää tuli paremmin alle. Puolen tunnin kuluttua tamma oli jo nätissä nipussa. Siirryimme laukkaamaan. Tamma oli jo hyvin lämmennyt ja tuntuma oli oikea, laukka oli melkein alusta asti hallittua ja pyörivää. Hymyilin kun katselin pienen tamman kaunista ja keinuvaa laukkaa, mieleeni tuli lapsuuteni keinuhevonen. Jäähdyttelimme vartin verran, ennen kuin otimme loppukäynnit. Päätin että pesisin tamman kun tulisimme takaisin tallille. Irrotin liinat ja heitin narunipun sivuun, kun lähdin Serin kanssa askeltamaan takaisin tallille päin.
13.02.2014 Estevalmennus, valmentajana Veera R.
Tänään valmensin Seriä ja tämän omistajaa esteratsastuksessa. Ratsukko saapui maneesiin minun jo rakentaessa muutamaa verryttelyestettä. Ratsukko sai lämmitellä itsenäisesti ja seurasin heidän menoaan verryyttelyn ajan. Pyysin ratsukkoa käymään verryttelyssä kaikki askellajit läpi ja hyppäävän muutaman kerran rakentamani ristikon. Katselin ratsukon menoa ja huomasin Serin kuuntelevan ratsastajan apuja oikein hienosti. Aloitimme itse valmennuksen verryttelyjen jälkeen pienellä radalla, jossa oli jyrkät kaarteet. Tässä piti siis olla ratsastajan, että hevosen tarkkana. Ratsukko suoritti radan puhtaasti ekalla kerralla, mutta toisella kerralla ratsastajan keskittyminen herpaantui ja tamma kiersi yhden esteen. Otimme radan siis vielä kerran ja tällä kertaa rata meni taas mainiosti. Muutin rataa vielä hieman ja pyysin ratsukkoa tulemaan nyt n. 120cm korkeiksi nousseet esteet uudelleen, tällä kertaa hieman loivemmilla kaarteilla. Ratsukko suoritti radan jälleen oikein hienosti ja lopetimme valmennuksen tähän ja autoin tammalle loimen niskaan. Ratsukko kävi kävelemässä loppukäynnit maastossa.
22.03.2014 Haikeus iskee.
Mihin tämä aika oikein menee, sillä nyt jo Sahne Studin ensimäinen kotiin jäänyt kasvatti sai sijoituksensa täyteen ja näin ollen neiti alkaa siis olla laatuarvosteluvalmis. Tai no, ei nyt sentään ihan valmis vielä sillä tammalta puuttuu vielä jälkeläisnäyttö kokonaan ja valmentautumassakin pitäisi varmaan käydä hieman useammin, mutta mikäs kiire meillä on. Nyt täytyykin miettiä tarkkaan, että jätämmekö Seristäkin yhden vauvan kasvamaan kotiin vai lähteekö kaikki tamman jälkeläiset maailmalle kasvamaan... Nyt tamma on kumminkin ansainnut lepopäivän, sekä muutamia ylimääräisiä herkkuja tämän saavutuksen ansiosta ja treenaamista jatkammekin sitten huomenna uudella tarmolla. Pitää varmaan alkaa treenaamaan muitakin lajeja, sillä tarkoituksena olisi kokeilla niitäkin Serin kanssa, josko menestys olisi muissakin lajeissa yhtä hyvää...
29.06.2014 Estevalmennus, valmentajana Scarlett L.
Valmennus pystyttiin aloittamaan kunnolla heti kun saavuin kentälle, sillä ratsukko oli suorittanut sopivasti itsenäisen alkuverryttelyn. Vaikka uskoin että lämmittely oltiin tehty huolellisesti, niin silti valmennuksen alussa pyysin ratsastajaa ratsastamaan hevosta paremmin avuille, ettei se kulkisi pitkänä ja tasapainottomana. Eteenpäin pyrkimys oli alussakin jo hyvä ja pian päästin ratsukon tulemaan ensimmäiselle 60cm esteelle, jolloin näkisin enemmän ponin hyppytyyliä. Pyysin pidättämään Serin menoa paljon ennen estettä, mutta sitten päästämään ajoissa se laukkaamaan vähän kovempaa, jotta hypyn suoritus ei kärsisi puolipidätteiden vaikutuksesta. Mustankimo hyppäsi näin todella hienosti nämä matalammat pystyt.
130cm kohdalla yksittäinen este muuttui kolmen esteen linjaksi, joka sisälsi viimeisenä myös okserin. Linja oli aika helppo, sillä se oli suora, joten ainoastaan estekorkeus ja tempo esteiden välissä pitäisi saada sopivaksi. Alkuun puomit meinasivat tippua, sillä ensimmäisen esteen jälkeen tempo muuttui ja väliin tuli ylimääräisiä tai liian vähän askeleita. Tämän asian korjattua myös hypyt olivat ilmavia ja hevonen hyvin hallittavissa. Serin kanssa pääsisi vielä pitkälle, kunhan tosiaan varmistaa että se kulkee tasaista haluttua vauhtia koko ajan ja että ei vedä ohjista liian pitkään ennen estettä, jolloin hyppysuoritus kärsii.
20.07.2014 Estevalmennus, valmentajana Linnea L.
Kolmas valmennettavani Sahne Studissa oli 5-vuotias ratsuponi tamma. Lumienkuli sai suorittaa poninsa kanssa alkuverryttelyt täysin itsenäisesti, sillä aikaa kun kasasin viittä estettä pitkälle sivulle. Tänään nimittäin ajattelin jarruttaa kuulemma vauhdikkaan Serin menoa jumppasarjan avulla. Hypättävänä olisi ensin neljän esteen sarja, jossa ei tosiaan voinut mennä kovaa. Esteiden korkeus vaihteli vuorotellen, joten tamma saisi olla tarkkana jalkojensa kanssa. Matalampien esteiden jälkeen olisi sitten yksi hieman korkeampi okseri, joten pitää kuitenkin olla sen verran tarkka että vauhtia löytyy tarpeeksi.
Aluksi Seri kompuroi hieman neljän sarjan kohdalla, mutta kun ratsastajakin älysi minkä suuruinen vauhdin pitäisi olla, niin myös poni uskoi sen ja matalammat esteet sujuivat moitteetta ja tasaisesti, ilman puomien kolahduksia. Isompi este sitten tuotti vaikeuksia niin alussa kuin lopussa. Seri ei luottanut täysin siihen että pystyisi yllättäen tulevan esteen hyppäämään, mutta ylitti sen silti, vaikka epäröiden, niin joka kerta. Niinpä loppu valmennuksen päätin keskittyä pääosin tähän viimeiseen esteeseen. Neuvoin kannustamaan Seriä heti eteen kun hypättiin viimeistä pientä estettä. Jalan piti pysyä lähellä ja käsituntuman pehmeänä. Ohjista ei saanut jäädä vetämään, eikä niitä saanut päästää liian löysiksi, jotta ratsastaja pääsisi mahdollisimman paljon tukemaan ponin menoa. Näin Serin hypyistä tuli rohkeampia ja näytti siltä että poni alkoi vain innostumaan tehtävästä koko ajan enemmän kun kaikki esteet onnistuivat upeasti.
02.08.2014 Estevalmennus, valmentajana Hanskuh
Lumienkuli verryytteli Seriä jo valmiiksi, kun kysäisin, oliko toiveita. Ratsastaja ravisti päätään ja jatkoi keskittyneesti. Kannoin kolme estetolppa paria kentälle. Tein metrin linjan, jonka jälkeen oli suuntaavaihtava este. Ohjeistin hieman järjestystä ja olennaisia asioita; "Kun ensin tulet linjan, muista kokoajan pitää vauhti yllä. Muista myös luoda poniin uskoa joka askeleella; pidä jalat kiinni, älä päästä ohjia löystymään tunnottomiksi. Suuntaa vaihtava este on sitten linjan jälkeen. Silloinkin pidät jalat kiinni tukena, ohjaakaan ei ole hyvä löysäillä". Lumienkuli ratsasti laukassa ensimmäiselle esteelle. Askeleet eivät sopineet aivan tiehen, joten hypystä tuli todella iso. Seuraava linjan este onnistui kumminkin hyvin. Suuntaavaihtavalle esteelle vauhti oli täydellinen, mutta poni epäröi, joten yksi puomi tipahti maahan. "Okei, tulkaa uudestaan!". Lumienkuli vaihtoi suunnan ja nosti laukan. Seri rikkoi laukan hetkeksi, vaikka nostikin helposti uuden laukan. Tällä kertaa linja sujui todella hyvin, ponista näki, että se nautti. Ratsastaja oli myös innoissaan. Seri ei epäröinyt ollenkaan, joten viimeinenkin hyppy oli erinomainen. Ratsukko tuli sarjan vielä kaksi kertaa. "Loistavaa! Voit tehdä vielä itsenäisen loppuverryyttelyn".
10.08.2014 Estevalmennnus, valmentajana Hanskuh
Ratsukko oli alkuverryytellyt kootessani pientä rataa, jonka korkeutena oli metri. "Voisit nyt tulla radan, muista pysyä hypyissä mukana ja pitää vauhtia yllä". Seri lähestyi esteitä nätisti ja hyppäsi kivasti. Ratsukko piti tahdin yllä, joten yksikään puomi ei tippunut matkalle. Ratsukko sai tulla radan uudestaan. Tällä kertaa vauhti rikkoutui, jonka seurauksena oli iso hyppy ja puomin tiputus. Ratsukon tullesa uudestaan hyppy onnistui hyvin, koko rata sujui kohtalaisen hyvin. Korotin esteitä 130cm kokoisiksi. Poistin radalta myös kaksi estettä, että ponitamma jaksaisi hypätä. Tempo säilyi ja rata onnistui mallikelpoisesti. Seri ei epäröinyt milläkään esteellä. Ratsukon tullessa uudestan, rata onnistui jälleen hyvin. Se alotti itsenäisen verryyttelyn.
28.08.2014 Estevalmennus, valmentajana Nopa
Kaunis mustankimo tamma laukkaili pitkin, mutta rennoin askelin kenttää ympäri ratsastajan myötäilen laukan tahtiin. Aijoimme kokeilla erilaisia erikoisesteitä. Ensimmäinen este oli 60cm korkea muuri joka tultaisiin laukassa. Seri hyppäsi sen hieman liian korkealta, mutta kuitenkin hyppäsi mallikkaasti. Sitten kokeilimme sianselkää jonka kaksi matalempaa puomia olivat 50cm ja korkein 85cm korkea. Tamma ei ensiksi oikein hahmottanut estettä joten Seri kielsi. Mutta seuraava yritys tuotti tulosta. Sitten päätimme ottaa lopuksi hieman korkeus hyppyä. Aluksi oli ihan 100cm pysty. Seri pääsi sen ihan leikiten. Sitten otettiinkin 130cm pysty. Tälle esteelle tamma joutui jo ihan kunnolla ponnistamaan. Kokeilimme viellä 135cm jonka tamma viellä juuri ja juuri pääsi, mutta ponin jalka hipaisi puomia muttei puomi tippunut. Loppu verkka oli jälleen itsenäinen.
Tämä on virtuaalihevonen.
Kaikki materiaali (c) Veera tai *lumienkuli*, jollei toisin mainittu. Kuvat Ransu ja lampolan ratsutila !yksinoikeudla!
